MIM: Onko sinulla mitään Suomen ylikansallisiin yrityksiin liittyvää materiaalia? Ovat suomalaiset mielestäsi imperialismin lahjomia samaan tapaan kuin saksalaiset, englantilaiset jne? Itse olen epäillyt, että suomalaiset nauttivat samoista Kolmannen maailman hyödykkeistä (joita yliriistetyt työläiset tuottavat sotilasdiktatuurien hallitsemina) kuin muutkin länsieurooppalaiset. Olemme kiinnostuneet kaikesta näihin kysymyksiin liittyvästä tiedosta.

Camilla Rothberg: Tuo on suhteellisten oikea kuvaus tilanteestamme.

Tällä hetkellä 7 % suomalaisesta työvoimasta saa toimeentulonsa alkutuotannosta, 28 % rakennustyöstä ja teollisesta tuotannosta, ja 65 % (!) kaupasta ja palvelualan työstä. Tämä tarkoittaa että siinäkin tapauksessa, että suomalainen teollisuustyö olisi "tuottavaa" (mitä se ei ole; aivan kuin amerikkkalaiset vastineensa, suomalaiset työläiset eivät "tuota" hyödykkeitä, he vain viimeistelevät ne) vain 10-18 % suomalaisesta työvoimasta osallistuisi "tuottavaan" työhön.

Katso http://virtual.finland.fi/finfo/english/populat.htm#present

Suomella on perinteisesti ollut "kvasi-Itäblokki"-talous, mikä tarkoittaa, että enimmäkseen tuotimme kulutushyödykkeitä ja raskaan teollisuuden tuotteita Neuvostoliitoon myytäväksi. Se selittääkin, miksi suuri osa työvoimasta pysyi teollisen tuotannon piirissä samaan aikaan kun eurooppalainen ja amerikkkalainen työläisaristokratia alkoi siirtyä valkokaulustyöhön.

Suomen kansantalouden rakenne muuttui kuitenkin dramaattisesti Neuvostoliiton hajoamisen ja sitä seuranneen taloudellisen katastrofin jälkeen. Tällä hetkellä Suomella "vapaa-aikaistuneen" jälkiteollistuneen yhteiskunnan taloudellinen rakenne, joka perustuu valtaosin .com- ja IT-tuotteisiin.

Hyvä esimerkki tästä rakennemuutoksesta on Nokia, luultavasti yksi Suomen menestyneimmistä yrityksistä koskaan. Sen matkapuhelimia ja muuta vastaavaa teknologiaa myydään kaikkialla maailmassa (ja silti suurin osa ihmisistä ulkomailla ei edes tiedä sen olevan suomalainen yhtiö) ja Suomessa siitä on tullut eräänlainen kansallinen ikoni, osa "kansallista perintöä", josta meidän kehoitetaan olemaan ylpeitä (meille ei kerrota esimerkiksi Nokian tuesta Indonesian sotilashallitukselle ja osallisuudesta Itä-Timorin kansanmurhaan). Silti se oli alunperin tyypillinen "vanhan hyvän ajan" suomalainen savijalkayritys, joka tunnettiin parhaiten kumi,-ja paperituotteistaan; kun nämä teollisuudenalat kääntyivät tappiollisiksi 90-luvun alussa, Nokia hankkiutui eroon niistä ja erikoistui matkapuhelimiin.

Toinen mainitsemisen arvoinen seikka on, että fasisti,-ja uusnatsisympatiat ovat Suomessa yleisempiä kuin missään muualla Euroopassa, erityisesti työläisarisokratian asuttamilla alueilla (kuten Kerava ja Joensuu; jälkimmäistä terrorisoivat jatkuvasti äärioikeistolaiset liikkeet, josta johtuen suomalaiset sosiologist ovatkin alkaneet puhua "Joensuun taudista"). Minusta tämä todistaa, että suomalaiset työläiset ovat (mielestäni jo vuosikymmeniä sitten) hylänneet kaiken "vallankumouksellisen" toiminnan ja heidän etunsa ovat nyt samat kuin fasismilla ja imperialismilla.